A R T I
K K E L I T
 |
Tutkimus:
Lasten kotihoito
ja kotiäitiys |
Miksi kotiäidiksi?
Marja-Riitta Mikkola
Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä on tehnyt pro gradu -tutkimuksen lasten kotihoidosta
ja kotiäitiydestä. Vastauksia tutkimukseen kerättiin viime keväänä Kotiäidit-sivujen
kautta yhteensä noin 40 äidiltä. Kokemusta aiheesta tutkijalla on myös itsellään,
sillä hän on 4 lapsen äiti ja ollut aikanaan vuosi kausia kotiäitinä.
Tutkimuksen pääteemoina oli
selvittää kotiäitien motiiveja ja tavoitteita työssään. Lisäksi tutkimuksessa on
käsitelty myös mm. kotiäitien jaksamista ja käsityksiä työn arvostuksesta.
Tutkimustiivistelmän voi lukea kokonaisuudessaan sivun lopusta löytyvästä linkistä.
Selkeä
arvovalinta
Kotiäidiksi ryhtyminen on
useimmille tukimukseen osallistuneille äideille selkeä arvovalinta. Hyvin monenlaisista
eri lähtökohdista äidit olivat päätyneet samaan johtopäätökseen: oman äidin
kanssa vietetty lapsuus koetaan lapsen kannalta päiväkotielämää paremmaksi
ratkaisuksi.
Kotihoito antaa mahdollisuuden
äideille olla läsnä lastensa kehityksessä ja kasvattaa heidät itse. Samalla
vältytään päiväkotihoidon nurjilta puolilta: kiireeltä, pitkien päivien lapselle
aiheuttamalta rasitukselta, vaihtuvilta hoitajilta sekä sairastelukierteeltä. Kokemusta
päivähoidosta löytyy useilla vastaajilla, sillä heidän joukossaan on sekä
päivähoitopalveluiden entisiä käyttäjiä, että kotiäidiksi ryhtyneitä
päivähoidon ammattilaisia.
Tärkeimmiksi kasvatustavoitteiksi
kotiäitien teksteistä nousevat rehellisyys, toisten huomioonottaminen ja
suvaitsevaisuus. Lapsista halutaan kasvattaa rauhallisia ja iloisia ihmisiä, joilla on
terve itsetunto, hyvät tavat ja sosiaaliset taidot. Tavoitteet sinänsä eivät juurikaan
poikkea niistä tavoitteista, joita tutkimusten mukaan vanhemmilla yleisesti ottaenkin on.
Kasvatustietoisuus sen sijaan tutkimukseen osallistuneilla kotiäideillä on tutkijan
luonnehdinnan mukaan tasoltaan korkea. Äideillä on selvä käsitys kasvatuksen
tavoitteista ja arvopäämääristä, kasvatuksellisen vuorovaikutuksen ja
kasvuvirikkeiden merkityksestä inhimilliselle kasvulle sekä käsitys kasvu- ja
kehitystapahtuman yleisistä lainmukaisuuksista ja ihmisen olemuksesta.
Kotiäidit uskovat lasten saavan
hyvät lähtökohdat lähteä koulutielle, eivätkä usko lastensa jäävän mistään
tärkeästä paitsi. Kouluikään ehtineiden lasten äidit kertovat myös lastensa
hyvästä koulumenestyksestä.
Jaksaminen
ja arvostus
Kotiäidit kertovat
tutkimuksessa saavansa voimia hyvin monenlaisista lähteistä, niin lapsistaan,
läheisistään kuin omista harrastuksistaankin. Osa äideistä taas saa iloa voimaa
hengellisyydestä. Kaikki tutkimukseen osallistuvat kertoivat itse arvostavansa työtään
erittäin paljon, mutta toisaalta pitkään kotona olleet saattoivat kokea myös
ajoittaista väsymystä tai jopa masennusta. Monet kokevat, että he pääsisivät
helpommalla, jos menisivät muualle töihin.
Arvostusta kotiäidit
saavat lähinnä omalta perheeltään ja lähipiiriltään. Mitä kauemmas mennään,
sitä enemmän löytyy ihmettelijöitä. Yhteiskunta ei tutkimukseen osallistuneiden
mielestä arvosta kotiäitiyttä ja kotihoitoa lainkaan. Tästä olivat kaikki äidit
yksimielisiä.
Huonoimpana puolena
kotiäitiydessä äidit näkivät nimenomaan huonon taloudellisen asemansa, mukaan lukien
eläkkeiden ja sairauspäivärahojen puutteen. Usein juuri rahapula onkin pakottanut
äidit menemään töihin aikaisemmin kuin he itse olisivat halunneet.
Tutkimustiivistelmä
kokonaisuudessaan (n. 4 sivua):
http://www.kotiaidit.net/artikkelit/mikkola.htm
-Anneli Auer
| Takaisin
| Etusivulle | |
