|
|
|
Kirjakassi
kesälomalle
Keräsin ison kassillisen lukuvinkkejä kesän
ajaksi. Toivottavasti ehdit valoisina kesäöinä tutustua muutamaan näistä!
Hyvää kirjakesää kaikille!
|
|
Teoria haltuun
Kestopuheenaiheita: laihdutus.
Elämäntapaoppaaksi julistautuva Sinä onnistut - pysyvän painonpudotuksen
salaisuudet (Gummerus) on kotimaista tuotantoa. Asiallinen ja
käytännönläheinen kirja, jonka kuvitus on kuin postimyyntiluettelosta...
Kirjoita ja puhu sujuvasti suomeksi - suomen
kielen käsikirja tekstinlaatijalle ja puheenpitäjälle
(Gummerus) on kaikenikäisille opiskelijoille mainio teos, puhumattakaan
pöytälaatikkokirjailijasta. Äidinkielen hallitsemisestahan kaikki lähtee;
vieraan kielen oppiminen, tekstin tuottaminen ja ymmärtäminen. Suosittelen
lämpimästi.
Jännitystä janoaville
Anita Aureen Luvaton avain (Karisto)
on sopiva sekoitus ihmissuhdedraamaa ja dekkaria. Elämänmakuinen ja
mukaansatempaava kirja, joka sopii uimarantalekotteluun (jos nyt pääset sinne
ilman lapsia, että ihan lukemaan...).
Rikostutkija Maria Wern tutkii kuolemantapausta
lapsettomuushoitoklinikalla. Loputon uni (Gummerus) on hykerryttävän
todentuntuinen. Miljöö on tuttu kirjailija Anna Janssonille
siviiliammatinsa (sairaanhoitaja) kautta. Geeniteknologian valjastaminen
lapsettomuushoidoille voi olla vastenmielistä luettavaa joillekin, mutta Robin
Cook’insa lukeneet tuskin hätkähtävät.
Jos koston enkeliä voi sanoa viehättäväksi,
sitä on Seurapiirimurhia (Tammi) -kirjan päähenkilö Jo Slater.
Miljardöörin vaimo ottaa oikeuden omiin käsiinsä, kun hänen miehensä
kuoltua omaisuus menee ranskalaiselle kreivittärelle, Jo’n ystävälle. Jos
pääset toisen kerran biitsille, ota tämä kirja mukaan! Et taatusti nukahda!
Historiaa monessa muodossa
Nukahtaminen on kyllä lähellä Kata
Kärkkäisen Tulikärpäsiä (Tammi) lukiessa. Terapiakäynnit ovat
puuduttavaa luettavaa. Filosofointi ja psykologiset päätelmät antavat toki
erilaisen kuvan entisestä party animal’ista, mutta liika on liikaa.
Sensaatiopaljastuksia hakevan ei tarvitse vaivautua. Lapsistaan Kärkkäinen
kirjoittaa hyvin kauniisti ja ne kohdat ovatkin kirkkautta ja rehellistä onnea
täynnä. Muuten Tulikärpäsiä on kuin ammattipolitiikon kynästä. Sivuja on
paljon, mutta sisältöä ymmärtää vain paikoitellen. Pirstaleisesta
minä-kuvasta kiinnostuneille sopiva kirja.
Weberin neliosaisen sukutarinan päätös Kauppamiehen
perintö (Karisto) on vahva, historiallinen viihderomaani. Eletään
venäläisten pelossa ja Ruotsinvallan aikaa. Kauppahuonetta johtavan Marien
elämä on vaiherikasta ja sitä seuraa innokkaasti. Leila Tuure on
luonut Weberin suvusta hienon tarinan. Pihakeinuun sopiva romaani!
Matkaseuraksi
Aiotko matkustaa Ateenaan Olympialaisia
katsomaan? Lomailetko Roomassa tai Milanossa? Silloin kannattaa ehdottomasti
ottaa mukaan Aamiainen Cocon kanssa Roomassa, Milanossa ja Ateenassa
(Tammi). Helena Petäistö on jälleen pakannut napakkaan pakettiin
ravintolat, ehdotuksensa nähtävistä kohteista ja shoppailupaikoista. Hurmaava
taito tiivistää suurkaupunki pieneen kokoon!
Olympialaisiin matkustava voi pakata laukkuunsa
myös Kaupunkikirjat: Kreikan saaret (Wsoy). Myös nojatuolimatkaaja
nauttii monipuolisesta sisällöstä; kolmiulotteisista leikkauskuvista ja
pohjapiirroksista. Kreikan saaristo on kuitenkin niin laaja käsite, että
kuvaukset ovat pintapuolisia. Matkan nälkää se ei kyllä haittaa... Samaan
sarjaan kuuluva Kaupunkikirjat: Barcelona antaa jo paljon enemmän.
Kaupunkikirjojen valttia on selkeys ja runsas kuvitus. Bueno!
Apukuskin tärkein työväline on kartta.
Kartanlukija saa aina haukut osakseen, kun ajetaan harhaan ja silloin hän voi
puolestaan syyttää kartan puutteellisuutta. Miten kävisi Tammen
Tiekartasto: Eurooppa -teoksen kanssa? Tiekarttojen lisäksi kirjassa
on mm. hyviä nettiosoitteita, kapunkien läpiajokartat ja kansainväliset
liikennemerkit.
P.S. Kätevä apulähde myös sanaristikoitten
harrastajalle!
Nauruhermoille töitä
Tyypit
(Otava) on herkullista ihmiskuvausta Katja Kallion tyyliin. Näihin
hahmoihin törmää jatkuvasti! Ex-poikaystävä, Lapsuudenystävä, Siivooja ja
Synnytyssairaalaystävä (tiedät, onko häneltä leikattu väliliha, muttet
enää muista etunimeäkään) ovat osa elinympäristöäsi ja
elämäntarinaasi.
Sinikka Nopola
tekee hämäläisyydestä lempeästi pilkkaa. Ei tehrä tästä ny numeroo
(Wsoy) kertoo rauhallisesta ja vaatimattomasta heimoveljestämme
riemastuttavalla tavalla. Viime vuoden myyntimenestyksiä, eikä syyttä. Vois
vaikka nääs vierä tuliaisiks mökille?
Arkipäivän tilannekomiikka aukeaa parhaiten
tekstinä, ainakin jos näkee painettuna ne omat ja muitten sanalliset sammakot
lastenkasvatuksen kivikkoisella tiellä. Hanna Hirvosen Mitäs me sovittiin?
(Otava) on hauskaa luettavaa, mutta sutkaukset toistavat liikaa itseään.
Hieman kertakäyttökirjan oloinen. Tätä kirjaa lapsettomat eivät
välttämättä ymmärrä...
Saa lukea
Anja Snellmanin runokirja
Saa kirjoittaa (Otava) on ulkoasultaan upea eikä sisällössäkään ole
valittamista. Snellman on pukenut runojen muotoon elämäkertansa; lapsuudesta
vanhemmuuden kautta urakehitykseen ja kypsymisen nykyhetkeen. Saa kirjoittaa on
yksinkertaisesti hyvä lukea.
– Minna
Valkealahti
-
<<Takaisin hakemistoon
|
Äitiydestä ja
Elämästä | Etusivu
|
--
|
