Mitäpä miettii kotiäiti auringonsäteiden tunkeutuessa pienten käsien tahraamista ikkunoista? Ei välttämättä kevätsiivousta, sitä voi lykätä parhaimmillaan vaikka jouluun (jolloin sen voi lykätä seuraavalle keväälle). Maaliskuun sää saattaa olla aurinkoinen, loskakeli tai pakkasta. Mieli tekisi ottaa varaslähtö kesään! Näillä eväillä saat pika-apua kesänodotukseen.

"Silvuplee!"

Pahinta on hinku kesän lämpöön. Rahallisesti nääs. Kyllähän te tiedätte kotiäidin "palkan", ei sillä ainakaan joka vuosi pääse Kanariansaarille. Ei välttämättä edes Tallinnaan... Itse lievitän/pahennan matkustusvimmaani lukemalla matkakirjoja.

Yksi herkullisimmista on Kari Kyrönsepän Provencen syleilyssä (Otava, 2002). Kyrönseppä hankkii vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa talon Provencesta, Ranskasta. Jo itse hankkiminen on luku sinänsä, saati sinne matkaaminen ja asettuminen. Naapurustoon ja kulttuuriin tutustuminen ei käy kommelluksitta. Talon remontointi ja ranskalainen byrokratia saisivat heikomman palaamaan Suomeen, mutta Kyrönsepät ovat sitkeitä. Parhaimmat naurut sain perheen Monacon reissulta - kerrankos sitä sekoittaa paikat - ja oviremontista. Kyrönseppä taitaa sujuvan ja hauskan tarinoinnin. Tämä kirja on yksinkertaisesti mukavaa luettavaa!

"Kielitaito: suomee ja sav'voo"

Onnekkaat pääsevät matkaamaan etelään. Jaa-a, miltähän se kevät näyttääkään ilman kurahaalarirumbaa? Matkalaiselle tarpeellinen ostos on Kariston uutuus, Viiden kielen kuvasanakirja. Upea teos kattaa valtavan sanaston (suomi-englanti-ranska-saksa-espanja) värikkäillä kuvilla höystettynä. Jokapäiväiset, arkiset asiat kuten esim. ruoka. ostokset, työkalut, liikennevälineet ja opiskelu saavat muotonsa eri kielille. Mukana on myös harvinaisempaa sanastoa esim. joukkoviestinnästä, eri urheilulajeista ja jopa mineraaleista.

Tarpeellinen teos opiskelijalle ja lapsetkin kiinnostuivat selaamaan. Osaavatpahan nyt huutaa poliisia ja jäätelöä monella kielellä. Kirjan huono puoli on iso koko. Tätä ei välttämättä viitsi pakata lomalle mukaan. Miinusta on myös ääntämisohjeiden puuttuminen. Jonkinlaiset perustaidot omaava saakin eniten hyötyä tästä teoksesta.

Aserejé ja de ´je de jebe tu de jebere sebiunouva....

Jos tarvitset tietoa Espanjasta suomalaisen näkökulmasta tai tutkailet vaikkapa huoneistomarkkinoita, Olé-lehti on avuksi. Uusimmassa numerossa käsitellään mm. vuokrasäännöksiä, verotusta ja Las Ketchupia. Viihdettä ja tiukkaa asiaa värikkäässä muodossa. Varsinkin Espanjaan pidemmäksi ajaksi havitteleva löytää paljon vinkkejä. Lehdellä on myös monipuoliset nettisivut www.olenet.es

Hortonomi hurmiossa

Kevääseen kuuluu myös puutarhasuunnittelu. Suuruudenhulluudella tai ilman. Norjalaista alkuperää oleva Pieni puutarha (Otava, 2003) on konstailematon teos. Se keskittyy nimensä mukaisesti pieniin puutarhoihin, missä tilalla ei juhlita. Kirjassa on ehdotelmat erilaisille puutarhureille, mm. helppohoitoisuutta hakeville, ruusujen ystäville ja oleskelutiloja tärkeänä pitäville. Lapset on otettu hyvin huomioon, löytyypä jopa kiva pajunvitsoista rakennettava ryömintätunnelin ohje! Luonnonmukaisuus, hyötypuutarha ja näkösuojat saavat oman lukunsa. Kuvitus on innostavaa ja ohjeet suhteellisen helppoja. Tutustumisen arvoinen kirja!

Huonon omatunnon messu

Jos kaikkien näiden upeiden kirjojen jälkeen tuntuu, etteivät jalat ole maassa ja arkirealismi on kateissa, saa tehokkaan pudotuksen maanpinnalle ihananilkeällä sarjakuvakirjalla Kaikki pienet julmat tarinat (Otava, 2003). Se sisältää kolme aiemmin julkaistua Pieniä julmia tarinoita -albumia sekä kymmenen aiemmin vain Helsingin Sanomissa julkaistua sarjaa.

Lapsiperheen, työympäristön ja sukulaisten yhteensovittelu, parisuhde ja raadollinen ihmisyyden ruotiminen ovat taiteilijanimimerkki Gröönroos-Rantion kynän tuotetta. Tekstit ovat järkyttävän eläviä ja todellisia, tulivat ne sitten naisen, miehen tai lapsen suusta. Reaktiot ovat häpeä/nauru/kauhistus/ihmetys ja kaikkea siltä väliltä. Pienet julmat tarinat eivät taatusti jätä kylmäksi ketään. Kiitos ja kunnia kuuluu piirtäjä Timo Mäkelälle. Tälläistä terveellistä syyllistämistä ja ravistelua tarvitaan aina.

– Minna Valkealahti

| Takaisin | Äitiydestä ja elämästä | Etusivulle |